Viime viikko meni Miamissa. Ajatukset Miamista menivät aika lailla uusiksi. Mielikuva oli aivan muuta kuin todellisuus. Suurkaupunki meren rannalla oli uskomaton. Rantaa kymmeniä kilometrejä ja korkeita yli 20-kerroksisia hotelleja samoilla kilometreillä. Hiekka puhtaan valkoista ja rantaa riitti. Ja hulinaa...
Ei minun mieleinen lomakohde todellakaan, mutta olihan tämäkin nähtävä ja muodostettava oma mielipide. Nyt se on sitten nähty! Mielipide muodostettu.
Hyvää oli huoneistohotelli, jossa olimme. Ystävälliset ihmiset pääosin kaikkialla. Palvelu pelasi.
Kävimme Kirstin kanssa Evergladesin kansallispuistossa.Ajelimme airboatsilla suoalueella ja katselinne alligaattoreita luonnossa. Linnusto ja eri puulajit tekivät vaikutuksen. Hyvä veneen kuljettaja kertoili luonnosta, alligaattoreista ja linnuista.
Miamissa oli tarkoitus tasoittaa aikaero ja levätä. Siinä onnistuimme. Nyt olemme jo jenkkiajassa koko keholla. Valmiina opintoviikkoon.
Nyt tätä kirjoittaessani olemme jo Washington DC:ssa. Luentoviikko alkaa kohta. Tänään katselimme keskustan nähtävyyksiä: Valkoinen talo, Washington monumentti, Lincoln memorial ym. Kaikki saman puistoalueen sisällä. Kävelyä kilometreittäin kauniissa auringonpaisteessa. Parikymmentä astetta lämmintä; shortsikeli. Yhdessä päivässä ei paljoa ehdi katsella, mutta jotain kuitenkin. Huomenna jatkamme katselua vielä.
Vappuaatto:
Vuokrasimme auton ja ajoimme Pentagonin viereen. Totesimme, että iso on tölli ja varmaan paljon virkamiehiä sisällä. Aika ankean näköinen rakennus; en viitsinyt edes kuvaa ottaa.
Sieltä ajelimme Arlingtonin hautausmaalle. Kävimme J.F. Kennedyn haudalla katsomassa ikuista tulta. Ajattelutti, että Jacqueline Onassis Kennedy pääsi miehensä viereen haudalle kaikesta huolimatta.
Luin hautakivien nimiä ja laskeskelin vainajien elinvuosia; aika moni nuori on menettänyt henkensä jenkkien typeryyden takia. Niin monta turhaa sotaa niin monia valtioita vastaan. Miten tämä suuri kansa onkaan niin typerä, että uhraa niin monien kansalaistensa hengen?
Kävelimme varmaan sadasosan hautausmaasta ja näitä kiviä oli silmänkantamattomiin. Niin turhaa, niin turhaa!!
Ajelimme vielä Washingtonia ristiin rastiin ja tuntui, että nyt riittää vähäksi aikaa.
Nuoret lähtivät vielä jonnekin; varmaan johonkin shoppailemaan. Pitää alkaa keskittyä opiskeluun. Sehän on tämän reissun päällimmäinen tarkoitus.