maanantai 30. maaliskuuta 2020

Kuudes päivä

Kuudes päivä valkeni mukavassa pakkasessa -8 astetta. Hanki kantoi hyvin sekä Fluffya että kelkkaa.

Lähdimme Mikon kanssa kelkkailemaan omille alueille. Valitettavasti Linkonevalla ei ollutkaan satanut, kuten Penningissä. Näkyi paljon jälkiä, jotka olivat sulaneet ja esim jänisten jäljet olivat niin isoja, että jänis olisi vähintään 25 kiloinen😄

Positiivista, että riekkojen jälkiä oli koko alueella aika hyvin. Mutta näimme vain yhden teeren, jonka Fluffy pöläytti lentoon. Jäniskanta on voimistumut merkittävästi. Valitettavasti alueemme on kiinni rajavyöhykkeessä, joten emme saa käyttää ajavaa koiraa. Liian iso riski, että koira menee jäniksen perässä Venäjälle.


Ajoimme ihastelemaan Metsähallituksen metsänhoitotapaa. Tuo kuvassa näkyvä alue kasvoi n 40 vuotiasta metsää vielä kaksi vuotta sitten, Nyt onneksi lumi peittää tuon kivikuivaamon; hakattu ja syväaurattu alue. Kun katsoi niitä propsipinoja tuhotun metsän vieressä, niin niissä pinoissa oli todella paljon ranteen vahvuisia runkoja. Mikähän helvetti saa meidän Metsähallituksen tekemään tällaista tuhoa? Onneksi yhä useampi metsänomistaja toteuttaa jatkuvan kasvatuksen menetelmää. Metsä pysyy metsänä ja tuotto on vähintäänkin yhtä hyvä.

Iltapäivä meni kiikkutuolissa istuen ja musiikkia kuunnellen.












lauantai 28. maaliskuuta 2020

Viides päivä

Viides päivä avautui tuulisena ja pilvisenä. Räystäät tippuivat koko yön. Lämpötila +3. Joutsenia on tullut jo aika paljon. Mikon saunarannassa niitä oli 24 kpl. Pitivät välillä tosi mekkalaa.

Hanki upotti jopa Fluffya.

Nyt alkoi lumimyrsky. Tuulee ja lunta tulee taivaan täydeltä. Hyvän näköistä, kun aurinko paistaa samalla. Huomenna mennään Mikon kanssa maastoon. Upeaa, kun vanhat jäljet ovat peittyneet ja päästään lukemaan luontoa puhtaalta pöydältä.

Nyt vain katson Castlea Viaplayltä.  On aika vain olla...

perjantai 27. maaliskuuta 2020

Neljäs päivä


Kyllähän tämä karanteeni vaatii totuttelua. Ei tarvitsisi katsoa kelloa ollenkaan. Pitäiskö siitä tavasta luopua kokonaan?  Kevät on Kuusamossa parhaimmillaan. Odottelen sunnuntain yöpakkasia. Ystäväni Mikko on ollut kiireinen, enkä halua lähteä yksin metsään kelkkailemaan. Olen siis tyytynyt sauvakävelyyn . Ja istumaan auringossa kiikkutuolissa.

Fluffy juoksi hangella tänään innoissaan. Välillä tarkensi hajuja. Oisko riekko kävellyt aiemmin aamulla. Ei tehnyt seisontaa, mutta varmisteli jo hiipimällä hajuvanaa.

Olen ottanut koronasta jo hiukka etäisyyttä. Ei tarvitse  joka uutista nähdä. Kun olen ottanut täyden etäisyyden virukseen, niin riittää, jos katsoo yhdet uutiset. Olen katsellut Viaplayn sarjoja, mutta välillä nekin alkavat tylsistyttää.

Tyttärille tekee mieli soitella joka päivä. Onneksi lähettävät myös videoita Sofien ja Thomaksen leikeistä.

Ilta pimenee, eikä taida mennä pakkaselle. Aivan kirkas taivas. Ulkona 4,5 plussalla.


keskiviikko 25. maaliskuuta 2020

Toinen päivä

Toinen päivä on tuulinen, lämpöä 5,6 plussalla. Räystäät tippuu. Onhan tuolla katolla lunta, mitä tiputtaa.
Ei ollut kunnolla yöpakkasta, joten varmaan hanki upottaa. Puolipilvinen päivä.

Tänään on Oralin yt-neuvottelut käynnissä. Toivottavasti tekevät hyviä päätöksiä. Terveystalo lopetti kaiken kiireettömän hammashoidon koko Suomessa. Toivon samaa Oralin hallinnolta.  Korona leviää pisaratartuntana ja hammashoidossa esim poratessa pisarasuihku leviää koko hoitohuoneeseen. On mielestäni vastuutonta jatkaa hammaslääkäritoimintaa tässä tilanteessa. Vain akuutit tapaukset pitäisi hoitaa keskitetysti jollain vastaanotolla. Itse tein radikaalin päätöksen ja lopetin vastaanoton tällä viikolla. Jos koronatilanne rauhoittuu, niin vapun jälkeen arvioin tilanteen uudelleen.

Näin vapaaehtoisessa karanteenissa on kiva, kun voi katsoa leffoja ja sarjoja. Meillä on Netflix ja Viaplay perheelle ostettuna, joten on ainakin valikoimaa.Tyttäret voivat samalla lisenssillä katsoa myös näitä ohjelmia omissa asunnoissaan.  Nyt jäin koukkuun Viaplayn sarjaan "Castle".

On todella rentouttavaa, kun ei ole kiire minnekään.


 Penningin seinätaulukin kertoo nyt totuuden. Kun vain osaisi todella rauhoittua nyt, kun et oikeasti voi mennä minnekään. Tulee opettavainen kuusviikkoinen.




tiistai 24. maaliskuuta 2020

Vapaaehtoinen karanteeni

Päätin viime viikonloppuna tulla tänne Penninkiin koronaviirusta pakoon. Aion pysytellä täällä vappuun asti. Ostin ruokaa kuudeksi viikoksi; näkkileipää, kauraryynejä, hernekeittoa, jauhelihaa, makkaroita, perunoita, makaroonia, voita, iskukuumennettua maitoa ym. Osa meni pakkaseen.
Penningissä on aina ollut hyvä varmuusvarasto. Kyllä näillä eväillä pärjää seuraavat kuusi viikkoa. Ja pilkillä voi myös käydä.

Tavoitteena on todella pysytellä täällä. En vie mahdollista koronaa mukanani Kuusamoon.

Lunta on täällä tänä vuonna ennätykselliset toista metriä. Luonto on vitivalkoinen toisin kuin Kuopiossa. On hyvä liikkua luonnossa. Hanki kantaa hyvin. Kelkka uppoaa vain kymmenkunta senttiä.

Kerrankin on aikaa katsoa kevään tuloa. On aikaa rentoutua.  Aloitin kirjojen kuuntelun viime lomalla. Ensin epäröin, mutta nyt en enää vaivaudu kirjoja lukemaan. Voit vaikka laittaa ruokaa samalla ja kuunnella. Mikäs sen helpompaa! Ja kirjoja voit ladata mielin määrin kännykkään.

Tämä on ensimmäinen karanteenipäivä. Yritän kirjoittaa vaikka joka toinen päivä jotain. Onhan tämä kevät koko maailmaa mullistava.

Mutta nyt nautin keväästä!