Ohiammuttua latvalintua

Aamu ei ollut pareas mahdollinen latvalintukeli, mutta päätin kuitenkin lähteä itälaavulle auringon nousua katsomaan. Kahdeksan aikoihin teeri vastasi pilliini. Etsin kiikarilla, missä teeri suhauttelee takaisin. Keskellä suota kuusen latvassa. Matkaa 160 metriä. Otin ensin pari kuvaa; väärillä säädöillä, kuten kuvasta näkyy:

Siirryin rauhassa ampuma-asentoon ja suussani maistui jo teeripata. Rauhallinen tähtäys ja laukaisu. Teeri jotenkin kallistui oikean kautta lentoon. Luulin, että putosi johonkin lähistölle ja lähdin Fluffya kouluttamaan etsinnässä. Fluffy hakikin hyvin ja laajasti, mutta ei mennyt suon yli lässeikköön. Ajattelin, että näinköhän kuitenkin siivitti yli suon ja kiersin vielä ruokintapönttöjen taakse suon reunaan. Ei mitään havaintoa teerestä. Pitää varmuuden vuoksi käydä tänään radalla tarkastamassa ase. Olisiko kiikari liikkunut pois säädöistä.


Tiellä poistullessa oli taas vakiometso.

Tulin vaihtamaan kuivat vaatteet ja läksin katsomaan kalanviljelylaitoksen koekalastusta joestamme. Luulin, että pyydystävät isojakin kaloja, mutta ottivatkin näytteitä ihan pienistä kaloista saadakseen DNA-näytteitä kaloista. Yksi mies kuljetti sähkölautasta virrassa ja kaksi miestä keräsi tainnutettuja kaloja haaviin.

On mielenkiintoista kuulla tulokset koekalastuksesta. Löytyykö vielä alkuperäistä taimenkantaa ja lisääntyykö se joessa?

Ps. Kävin Sampon kanssa iltapäivällä radalla kohdistamassa aseen. Vie ihan kohdalleen, joten perän takana vika tai sitten metsässä iloinen kettu nauttii teeripaistista :)