"Metsänhoitoa"

Penninki hankittiin loppuvuodesta 2009. Kolme veljestä sai lopulta unelmoimansa metsän. Ostimme tilan osittain kuin "sian säkissä", koska emme tutkineet metsää kuin laidoilta ja tietysti kartoista ja satelliittikuvista. Vasta ostettuamme tilan lähdimme katsomaan, mitä tuli hankittua. Ja aina vain parempana hankintaamme pidämme. Saimme koskemattoman, täysin ojittamattoman suon lampineen, joen harreineen ja tammukoineen. Vaihtelevan maaston eri ikäisine puineen. Huonona  puolena  ainoastaan yli 30 vuotta sitten toteutettu aukkohakkuu joissakin osissa tilaa ja sen myötä lievästi aurattu metsäpohja mäntytaimikon alla. Se ei tasoitu koskaan, vaikka metsäammattilaiset väittävät sen tasoittuvan 40 vuodessa. Hah,hah mitä jujutusta!
Tulemme ennallistamaan nuo puupellot pienaukoilla, jolloin metsän monimuotoisuus paranee.

Tilamme ympärillä "hoidetaan" metsää. Yksi tekee sen metsäyhtiöiden suosimalla tavalla: "hakataan, poltetaan, syväaurataan ja myrkytetään".Uskomattoman näköistä metsän raiskausta! Kivet ja kannot revitty esiin ja kaikki maat syväaurattu niin ettei puhettakaan, että pystyisi kävelemään poikki aurauksen. Tällainen toiminta pitäisi kieltää lailla isänmaamme raiskauksen nimikkeellä.
Loppuvuodesta samainen metsänraiskaaja kaadatti tilamme pohjoispuolelta keskenkasvuisen metsän. Samanlaista metsää kasvaa aukon vieressä meidänkin puolella ja se saakin kasvaa vielä monta sukupolvea.  Ei järjen häivää kaataa tuollaista keskenkasvuista metsää!
Tämä sukupolvi ei säästä ja seuraavalla ei ole mistä säästää! Eikä metsämaa toivu tällaisesta raiskauksesta edes tuhannessa vuodessa.

Aukkohakattu metsämaa meidän metsän vieressä.

Onneksi pikkuhiljaa käsitys hyvästä metsänhoidosta muuttuu. Ei aukkohakkuu ole ainoa oikea metsänhoidon muoto. Jatkuvan kasvatuksen metsä on jatkuvasti metsännäköinen metsä ja tuotto aivan samaa luokkaa kuin vanhanaikainen aukkohakkuuseen perustuva metsänhoito.

Metsä säilyy monimuotoisena ja sellaisessa metsässä on ilo kulkea.