sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Polttelee...

Viikonloppu kotona. Krista tuli viikonlopuksi kotiin, ja en lähtenyt Penninkiin sen vuoksi. Polttelee! Tuntuu kuin viikonloppu menisi ihan turhaan; varsinkin kun Kristakin on kavereiden luona lähes koko ajan. Mitä siellä korvessa tekisin? En välttämättä mitään erikoista. Kiertelisin metsässä etsien eläinten jälkiä. Kuuntelisin hiljaisuutta. Täysi hiljaisuus on ihmeellinen asia. Varmaan joku New Yorkissa ikänsä asunut tulisi Penningissä hulluksi. Ei kuulu hiiren hyppyäkään. Nyt kun koskikin on jäässä ja lumen peitossa, niin kohinakin on poissa.
Luonnossa on jotain  ihmeellistä voimaa antavaa. Rauhoittavaa.

Pitäisi virittää Linkonevalle teerien ruokintapöntöt. Kauraa meni 600 kg viime vuonna , joskin teeriä en niillä nähnyt. Siis joutsenet, hanhet, karhut ja pikkulinnut söivät ne. Karhun paskaa oli kesällä pönttöjen vieressä. Hyvää evästä talviunen jälkeen. Porojen pelkäsin löytävän pöntöt, mutta koko talvena ei porojen jälkiä näkynyt. Loppusyksystä sitten porotkin ilmestyivät  pöntöille ja kaapivat suota pönttöjen ympäriltä. Kesällä kasvoi orasta pönttöjen viereen karisseista kauroista; tuntui kelpaavan poroille. Oras on kuulemma myös hanhien mieleen. Toivottavasti taas talvella porot olisivat jossain muualla.

Aatos pöntön teossa















Pönttöjen vienti Linkonevalle viime talvena















Uskon teerien vielä löytävän pöntöt, koska Linkonevalla teeret pitävät keväällä "teerenpeliä". Alue on siis soidinpaikka. Maastoutamme vielä pönttöjä tekemällä niihin turvekatot ensi kesänä. Hanhet löysivät kesällä hyvin pöntöt. Seurasin pitkin kesää niiden puuhia Linkonevalla. Valitettavasti myös joutsenpariskunta löysi nevan, koska ne sitten karkottivat hanhet muualle. Vaikka joutsen on kansallislintu, näkisin sen myös muiden vesilintujen vihollisena ja sitäkin pitäisi pikkuhiljaa metsästää. Jo nyt joutsenkanta on niin iso, että se uhkaa metsähanhien lisääntymistä.
Pöntöt maastoutetaan maalaten

























Ensi viikonloppuna lähden Penninkiin. Olin viimeksi siellä joulun ja uuden vuoden välillä. Silloin pääsi vielä perille autolla, vaikka tietä ei ollut aurattu vielä kertaakaan. Nyt pitää jo mennä suksilla tai kelkalla. Kelkkailu saattaa olla vaikeaa, koska kaikki lumi on puuterilunta ja välikohvaa ei ole ollenkaan. Pitäisi tulla Koillismaallekin kunnon suojakeli muutamaksi päiväksi. Metsäkanalinnuillehan tuo höttölumi on kyllä mieleen; pääsevät hyvin kieppiin lämpimään.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti