Joulun pyhät menivät normaalisti. Aattona haudoilla käynnit vanhempien kanssa. Sitten joulusaunaan ja aattoillallinen. Seurustelua muutama päivä putkeen. Välillä päikkärit ja rauhoittumista. Ihan kivaa. Tytötkin mukana ja Kristan poikakaveri Tuomas. Upea tyyppi! Todella!
Tiistaina vein vanhempani takaisin Mänttään, ja seuraavana päivänä tulimme tänne Penninkiin kahdestaan Kirstin kanssa. Marketta ja Sampo odottivat täällä. Linda ja Sonja jäivät Puroniemeen. Saunottiin ja juteltiin.Pitkäksi meni ilta!
Kelkkailua Linkonevan laavulle seuraavana päivänä. Tytöt kävelivät välillä kelkkauria pitkin. Lunta on tullut kaiken aikaa. Kävin äsken tarkastamassa auton katolta satanutta lunta. Oli jo 20 cm uutta lunta. Maastossa on jo yli 40 cm.
Kirsti kokeili tänään kelkkailua metsässä. On tähän asti kelkkaillut vain järven jäällä. Vastusteli kyllä lähtöä; pelotti. Keli oli kyllä haastava. Puuterilunta yli 40 cm maastossa. Ei kohvaa, vaan kelkka kulkee pohjia pitkin. Todella haastavaa ammattilaisellekin. Hyvin kulki Kirsti perässä. Valitteli, että välillä olisi tehnyt mieli ajaa kovemminkin metsässä. Jarruttelin tahallani, että tulisi kokemusta metsässä ajossa. Olen aina puhunut, että ne jotka ovat ajaneet turistipaikkojen kelkkaurilla ja kuvittelevat osaavansa kelkkailun, eivät tiedä oikeasta kelkkailusta yhtään mitään. Umpihankikelkkailu on tosi vaativa laji!
Sampon palstan upean kelon viereisessä puussa istui metso. Ukkometso. Pysäytin kelkan noin 70 metrin päähän ja viittasin Kirstiä ajamaan vierelleni. Siinä ihastelimme metsoa ja samalla kiroilin, kun kamera ei ollut mukana. Olen yleensä aina pitänyt sen mukanani.
Nyt tuhannan taalan tilanteessa se ei ollut mukana. Jatkoin lähestymistä, ja metso hyppäsi siivilleen suunnilleen 30 metrin päästä. Myöhemmin se teki vielä kunniakierroksen ihan meidän läheltä. Siis opiksi, että kamera aina mukana ja laukaisuvalmiina!
Nyt illalla saunottiin lihakset vetreiksi kelkkailun jälkeen. Ilta kahdestaan. Rauhallinen Uuden Vuoden vaihto. Ei raketteja, ei tinoja. Vain pullo kuoharia puolen yön aikaan; jos jaksetaan valvoa sinne asti. Tapsa toivotti Uutta Vuotta. Oli Välimeren rannalla Piken kanssa. Antibes`issa tai jossain siellä. Muisteli, että olimme viimeksi yhdessä viettämässä Uutta Vuotta Kuopiossa Puijontornissa. Silloin vietimme Piken ja Tapsan kihlajaisia. Sitä ennen vietimme Tapsan kanssa ikimuistoisia Uusia Vuosia vuosisotalla. Upeita muistoja! Kiitos Tapsa! Ja Pike kihlajaisista!
Ilta hämärtyy. Täällä on ihana sininen hetki. Aivan tyyntä. Lunta sataa hiljalleen. Koski kohisee. Lumiset puut. Mitä ihminen muuta kaipaakaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti