Tulimme Soinisen Markun kanssa illan jo hämärtyessä Penninkiin.Kaksi koiruuttakin mukana; Fluffy ja Bianca. Ilma pilvinen, uhkaavan sateinen. Lämpötila yhdeksän astetta.
Saunottiin, syötiin ja parannettiin hiukan maailmaa. Huomista suunniteltiin; onneksi Petrin iso porukka oli luontoystävällistä ja jättivät ampumatta lähes kaiken näkemänsä saaliin. Niin sitä pitää! Jää jotain meillekin ainakin katsottavaksi.
Huominen aamu ei näytä lupaavalta latvalintuun. Saatamme jopa jättää väliin. Tuulta 4 ms ja sadetta. Tuskin on latvaan menijöitä.
Päivemmällä menemme länsirajaa ensin länsilaavulle ja sitten yhteismetsän palstaa aivan lampien rantoja kierrellen takaisin mökille. Ei ole intoa kulkea itärajaa, koska Fluffysta ei ole takeita. Meneekö Venäjälle vai ei?
Markku on siitä hyvä kaveri, että hötkyilyt on taakse jäänyttä elämää, jos niitä hötkyilyjä on ylipäänsä ollutkaan. Mottona, että "kiire on ihmisten keksintö".
On kivaa metsästää ilman kiirettä; kaikessa rauhassa vain lähdetään ja liikutaan metsässä. Nähdäänkin enemmän lintuja, kun ei suotta hötkyillä.
Saalis on sivuseikka. Nautitaan metsästä ja luonnosta.Katsotaan koiran toimintaa aivan rauhassa.
Tällaista on kunnon metsästys!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti