Mielen vapaus

Juteltiin eilen Kirstin  kanssa  yksin olemisesta. Kuinka lähden taas yksin Penninkiin. Miksi en pyydä ketään kaveriksi? Miksi? Sanoin, yksin olemisessa on se hyvä puoli, että keho määrää tahdin. Oma keho. Ei toisen.  Aamulla herään, kun herään. Nousen aamupalalle juuri silloin, kun mieleni tekee. Kun siltä tuntuu, lähden luontoon tutkimaan eläinten liikkeitä ja etsimään yöllisiä jälkiä. Kaikki päivän toiminnot tapahtuvat vain ja ainoastaan omilla ehdoillani. Se on elämisen vapautta! Mielen vapautta.


Mietin, että joku on joskus laulanut samasta asiasta ja sitten muistinkin sen laulun:
Maailma on kaunis

Kaikki työpäivät kuluvat muiden ehdoilla. Kellotuksen olen itse määritellyt töiden mukaan. Vaikka kuinka hyvin olen suunnitellut työviikon, niin joskus joku asiakas on myöhässä ja rytmi menee sekaisin tai joku tunkee väliin, koska on särkyä.Ja taas hyvin kellotettu päivä menee sekaisin. Vain Penningissä yksin ollessa saan todella rauhoittua ja tehdä asiat oman rytmini mukaan.Siksi taaskin Penninkiin...ja yksin!