Huomenillalla jo Penninkiin

Kyllähän tuo työviikko on jo paremmalla puolella. Enää huominen ja sitten kymmenen päivää hiihdellen ja kelkkaillen Kuusamossa. Tulen olemaan varmaan aika paljon Penningissä. Yritän unohtaa hampaat ja keskityn luonnon ihailuun. Puitakin varmaan teemme Sampon kanssa ainakin laavulle. Siellä odottaa Aatoksen kaatamat puut, jotka olivat laavun lähistöllä.Nyt pinossa propseina laavun vieressä. Toinen sahaa ja toinen pilkkoo. Kuivuvat hyvin kevätauringossa laavun toisessa reunassa.

Kaurojakin kuskaamme linnuille Linkonevalle. Pitää kaivaa ruokintapöntöt lumesta esiin ja täyttää kauralla.

Pöntöt vietiin viime talvena Linkonevalle

Luettelen tässä suunnittelemiani töitä, ei kun harrastuksia,  veljelleni, joka on kieltänyt suunnittelemasta mitään hänen päänsä menoksi. No potut pottuina! Tyhjensin sen paskahuussin, jota Sampo suunnitteli tyhjennettäväksi YHDESSÄ.:)

Vain pakki puuttuu!!

Vaihdamme toisen kelkan, koska muuten metsämme harvenee turhan paljon. Joka reissulla joudumme katkomaan puita, koska kelkasta puuttuu pakki. Minun vikani, koska en kysynyt ostaessani  onko pakkia. Jälkeenpäin soittelin myyjälle ja valitin pakin puuttumisesta. Sanoi nauraen, että miksi et kysynyt, onko siinä pakkia. Ei kai se hänen vikansa ollut? Ei tullut mieleenkään, että pakittomia kelkkojakin on. No tyhmästä päästä kärsii sekä selkä että Penningin metsä. Haluaisimme mieluiten pitkätelaisen työkelkan; samantyylisen kuin yli 20 vuotta vanha Lynx 250. Museokelkka jo, mutta paras kelkka umpihangessa. Kulkee kelissä kuin kelissä ja kääntyy melkein miten vain. Paljon ei siihen kyllä investoida, koska käyttö on niin vähäistä.

Tätä ei vaihdeta! Museokelkka Lynx 250 Syncro

Lupaa loistavaa ulkoilukeliä koko ensi viikoksi. Kirsti, Krista ja Kristiina hiihtelevät Rukalla varmaan sekä mäessä että murtsikkaa. Me Sampon kanssa vain umpihankea Penningissä. Ai että odotan jo sinne pääsyä...