Veljeni kirjoittaa blogissaan http://erakoksi.blogspot.com/, että on tullut huonomuistiseksi. Unohtelee asioita eikä muista, sattuiko joku juttu viime viikolla vai viime kuussa.
Juttelin samasta asiasta, huolestuneena itsestäni, yhden lääkärin kanssa muistaakseni viime kuussa; vai oliko se viime vuonna, heh! Ihan sama!
Oli puhetta, että meille kertyy iän myötä niin paljon tietoa, aistumuksia, kokemuksia, näköhavaintoja, kuulohavaintoja, tuntohavaintoja ym muistettavaa aivoihin, että sen käsittely hidastuu. Toisaalta meillä on aivot, jotka lajittelevat itselle tullutta tietoa meidän oman tarpeemme mukaisesti. Onko minulle tärkeää, kertoiko tuo lääkäri tämän asian viime kuussa vai viime vuonna; ihan sama ! Ei sillä ole minulle itselle merkitystä.
Itseäni keljuttaa, kun en muista, ketkä olivat kanssani metsällä Penningissä juuri jonain viikonloppuna viime syksynä. Muistan kyllä ehkä kaikki, jotka olivat viime syksynä, mutta en enää pysty kertomaan, ketkä olivat juuri vaikka kolmantena viikonloppuna. Ihan sama! En tarvitse sitä tietoa ja aivoni on lajitellut sen tiedon niin syvälle, etten saa tiedostoa auki silloin kun sen haluaisin. Mutta ihan sama!
Varmaan asia on juuri noin. Aivot alkavat iän myötä siinä tiedon paljoudessa lajittelemaan meille tärkeää tietoa ja pistää sitten pohjalle vähemmän tärkeää tietoa. Aivot ikäänkuin suojelevat meidät tiedon tulvalta. Siksi lapsi oppii vaikka vieraan kielen nopeasti, kun se meiltä vanhemmilta ihmisiltä onnistuu paljon hitaammin. Lapsella ei ole aivoissa kertynyttä tietoa vielä paljoa, jolloin uusi tieto jää ikäänkuin pinnalle ja sanat jäävät muistiin. Vanhana uudet sanat sotkeentuvat tiedon virtaan ja niiden esille saaminen kestää paljon kauemmin tai se hukkuu sinne jonnekin.
Kun ihminen on liikaa työllistetty tai väsynyt, aivot suojaavat entistä enemmän, ja tulemme aina vaan huonomuistisemmiksi ja hajamielisemmiksi. Se on elimistön oma suojamekanismi ettemme tulisi hulluiksi.
Joten veljeni: ole huoleti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti